Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalainen menestystarina merten suojelussa - Suomen suurlähetystö, Washington - Suomen pääkonsulaatit, New York ja Los Angeles : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Washington, D.C.
SUOMEN PÄÄKONSULAATIT, New York ja Los Angeles

  • Embassy of Finland, Washington
    Puh. +1-202-298 5800, sanomat.was@formin.fi
  • Consulate General of Finland, New York
    Puh. +1-212-750 4400, sanomat.nyc@formin.fi
  • Consulate General of Finland, Los Angeles
    Puh. +1-310-203 9903, sanomat.los@formin.fi
  • Yhteystiedot
English | Suomi | Svenska | Español |  |  |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 10.10.2016 | Suomen suurlähetystö, Washington

Suomalainen menestystarina merten suojelussa

Suomalainen osaaminen Itämeren suojelussa on huomioitu aina Yhdysvalloissa asti. John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari piti puheen rehevöitymisen vähentämisestä Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerryn isännöimässä Our Ocean -konferenssissa Washingtonissa 15.–16.9. Tilaisuus oli todella ainutlaatuinen, sillä Porvari oli ainoa Itämeren alueen edustaja, joka piti puheen tilaisuudessa. Konferenssissa puhui mm. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja näyttelijä Leonardo DiCaprio. Kysyimme Porvarilta muutaman kysymyksen merten suojelusta.

Kuva: Jim Ries/ One More Generation.
Marjukka Porvari
Konferenssin nuorimmat osallistujat Carter ja Olivia Ries sekä Marjukka Porvari keskellä kuvassa.

Mistä kiinnostuksesi merten suojeluun on lähtenyt?

Olen viettänyt jo lapsena paljon aikaa merellä isovanhempieni luona Kotkan saaristossa sekä veneillen Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Lukiossa päätin, että haluan suojella työkseni ympäristöä ja lähdin opiskelemaan ympäristönsuojelua ja taloustiedettä. Venäläisen koulun käyneenä päätin myös, että voisin hyödyntää työssäni venäjän kieltä. Sitä kautta päädyin työhön, joka liittyi kansainvälisiin vesihankkeisiin, myös Suomenlahdella.

Mikä on merien tila juuri nyt?

Vaikka Suomenlahdella on viime vuosina saavutettu merkittäviä edistysaskelia meren tilassa, Itämeri kokonaisuudessaan on edelleen huonossa tilassa johtuen etenkin rehevöitymisestä, joka uhkaa koko ekosysteemin olemassaoloa. Rehevöityminen johtuu sinänsä harmittomien ja elämälle välttämättömien ravinteiden, typen ja fosforin, liian suuresta määrästä meressä. Ravinteita tulee ulkoisena kuormituksena maataloudesta, teollisuudesta ja yhdyskunnista. Rehevöitymisen oireita ovat muun muassa jokakesäiset sinileväkukinnat, veden sameus, rantojen umpeenkasvu ja pyydysten sekä rantakallioiden limoittuminen. Rehevöitymisestä johtuen Itämeren pohja on muuttunut yhä suuremmalta alalta hapettomaksi ja kuolleeksi. Meren pohjaan vuosien saatossa varastoituneet ravinteet vapautuvat pohjan joutuessa hapettomaan tilaan ja lisäävät merkittävästi ravinnekuormitusta ns. sisäisen kuormituksen muodossa.

Rehevöityminen on ongelma myös muilla suljetuilla merialueilla kuten Meksikonlahdella ja Mustalla merellä. Valtamerten ongelmista pahimpia ovat rannikkoalueiden rehevöitymisen ja muun saastumisen lisäksi liikakalastus, joka uhkaa jo useita kalakantoja, ilmastonmuutoksen aiheuttama meriveden lämpeneminen, joka uhkaa mm. koralliriuttoja sekä arktista jäätä ja lisäksi kaikkien em. ongelmien yhdessä aiheuttama biodiversiteetin väheneminen. Lisäksi jatkuvana riskinä ovat öljyonnettomuudet.

Mihin merten suojelussa tulee keskittyä juuri nyt?

Itämeren suojelussa nähdäkseni ravinne- ja haitallisten aineiden kuorman leikkaamiseen sekä öljyonnettomuuksien ehkäisemiseen. Globaalisti valtamerillä myös liika- ja salakalastuksen lopettamiseen, roskaantumiskehityksen pysäyttämiseen sekä biodiversiteetin suojeluun.

Miltä merten tulevaisuus näyttää?

Riippuu täysin siitä päättäväisyydestä, jolla toimiin nyt ryhdytään. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tosin osa on siinä mielessä vääjäämättömiä, että merten lämpötila nousee joka tapauksessa jonkin verran, vaikka toimiin päästöjen vähentämiseksi käytäisiin välittömästi. Suomenlahden menestystarina on osoittanut, että joillakin merialueilla voidaan saavuttaa nopeitakin tuloksia esimerkiksi rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi, kun fokusoidaan suurimpiin päästölähteisiin ja tehokkaimpiin keinoihin. Itämeren pääaltaalla muutosta joudutaan odottamaan kauemmin pohjasta vapautuvan kuormituksen vuoksi. Valtamerten tapauksessa uskon, että riittävällä poliittisella tahdolla esimerkiksi liikakalastukseen ja roskaantumiseen voidaan puuttua.

Mitä toivot Our Ocean -konferenssiin osallistuvien muistavan puheestasi?

Toivon meren tilan paranemisesta ja tiedon siitä, että kun keskitytään suurimpiin päästölähteisiin ja tärkeimpiin toimiin sekä katsotaan yli maiden ja sektoreiden rajojen, voidaan lyhyessäkin ajassa saada paljon aikaan.

Lue lisää Our Ocean -konferenssista: http://ourocean2016.org/

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.10.2016


© Suomen suurlähetystö ja pääkonsulaatit: Washington, New York ja Los Angeles
 | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot