Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Neuvoja suomalaiseen koulutusjärjestelmään Amerikan mantereelta - Suomen suurlähetystö, Washington - Suomen pääkonsulaatit, New York ja Los Angeles : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Washington, D.C.
SUOMEN PÄÄKONSULAATIT, New York ja Los Angeles

  • Embassy of Finland, Washington
    Puh. +1-202-298 5800, sanomat.was@formin.fi
  • Consulate General of Finland, New York
    Puh. +1-212-750 4400, sanomat.nyc@formin.fi
  • Consulate General of Finland, Los Angeles
    Puh. +1-310-203 9903, sanomat.los@formin.fi
  • Yhteystiedot
English | Suomi | Svenska | Español |  |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 30.5.2014 | Suomen pääkonsulaatti, New York

Neuvoja suomalaiseen koulutusjärjestelmään Amerikan mantereelta

Columbian yliopiston tutkija Samuel E. Abramsille myönnettiin toukokuussa Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki. Kunniamerkki myönnettiin Abramsin ansioista suomalaisen koulutuksen edistämisessä Yhdysvalloissa ja paikalla luovutustilaisuudessa Suomen New Yorkin pääkonsulin residenssissä oli Abramsin perhettä, ystäviä ja kollegoita. 

Samuel E. Abrams

Abrams on tutkinut laajalti sekä pohjoismaista että amerikkalaista koulutusta ja hän kirjoittaa aiheesta parhaillaan kirjaa ” The Children Must Play: Education, Business, and Conflict”, jonka Harvard University Press julkaisee ensi vuonna. Ansiomerkin vastaanottamisen kunniaksi kysyimme Abramsilta muutamia kysymyksiä suomalaiseen ja amerikkalaiseen koulutusjärjestelmään liittyen: 

Kysyttäessä yhtä tai kahta trendiä, jotka selittäisivät suomalaisen koulujärjestelmän menestystä, Abrams nosti esiin kaksi tekijää; suomalaisen peruskoulun monipuolisen lukujärjestyksen sekä opettajien ammattitaidon. Verrattuna amerikkalaiseen lukujärjestykseen suomalaisten koulupäiviin kuuluu koko peruskoulun ajan paljon taideaineita, käsitöitä, musiikkia, pelaamista ja leikkiä, kun taas Amerikkalaisissa kouluissa yleiset standardoidut kokeet loistavat poissaolollaan. Abramsin mukaan suomalainen lähestymistapa ei ainoastaan tee koulusta oppilaille viihtyisämpää, vaan myös ruokkii ja kasvattaa oppilaiden yhteistyökykyjä ja tarjoaa oppilaille luonnollisia tilaisuuksia oppia matematiikkaa ja luonnontieteitä. Tämä monipuolinen lukujärjestys on hänen mukaansa suomalaisten koulujen menestyksen takana, yhdessä lämpimän ja ravitsevan, kaikille ilmaisen kouluruuan kanssa. 

Abrams yhdistää suomalaisen koulutusjärjestelmän menestykseen vahvasti myös opettajien ammattitaidon sekä korkeatasoisen opettajankoulutuksen. Opettajien vapaus kehittää ja muokata opetusta oppilaille sopivaksi, arvostus jota opettajat kokevat suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä opettajien suhteellisen hyvä palkka ovat asioita, jotka Abrams nosti esiin suomalaisen järjestelmän avaintekijöinä. Puheessa, jonka Abrams piti vastaanotettuaan kunniamerkin, tutkija kertoi hänen alkuperäisen kiinnostuksensa Suomea ja sen koulujärjestelmää kohtaan heränneen hänen lukiessaan Thomas Friedmanin talouden globalisaatiosta kertovaa kirjaa nimeltä ”The Lexus and the Olive tree”. Friedman kertoi kirjassaan Suomen olleen vuodesta toiseen kärkimaita kolmella erillisellä mittarilla mitattuna – Internetin levinneisyydessä ja tavoittavuudessa, toisen asteen koulusta valmistuneiden opiskelijoiden määrässä, sekä opettajien palkkoihin kuluvan BKT-osuuden suuruudessa. Abrams uskoo että opettajien suhteellisen hyvä palkka on tärkeä tekijä joka osaltaan vaikuttaa lahjakkaiden nuorten haluun valmistua opettajiksi. Vieraillessaan Suomessa vuosia myöhemmin Abrams, joka oli myös itse toiminut opettajana yli kymmenen vuoden ajan, oli erittäin vaikuttunut suomalaisten opettajanhuoneiden viihtyisyydestä ja tyylikkyydestä.  Abrams totesi että nämä hyvin hoidetut ja mukavat alueet, yhdessä opettajien hyvän palkan kanssa, ovat osoituksia arvostuksesta, jota koulutukselle annetaan Suomessa. 

Miten Suomi voisi parantaa toimintaansa tulevaisuudessa?

Suomen PISA tulokset ovat heikentyneet viime aikoina ja valtion talouden heikentyessä suomalaiset päättäjät ovat tiukkojen päätösten edessä. Kysyimme Abramsilta neuvoa, miten parhaiten valmistautua tulevaisuuden muutoksiin koulutussektorin kautta.

Abrams neuvoi Suomea säilyttämään monipuolisen lukujärjestyksen ja olemaan seuraamatta muita maita kokeiden määrän lisäämisen suhteen.  Abrams ennusti että standardoitujen testien lisäämiseen tulee olemaan painetta, mutta painotti selkeästi että Suomen tulisi keskittyä pitämään opetuksen taso korkeana, liiallisen PISA-tuloksiin tuijottamisen sijaan. Abrams totesi että joidenkin maiden keskittyminen PISA-tuloksiin on saattanut huonontaa Suomen tuloksia vertailussa, sillä PISA-tulokset jakaantuvat normaalijakauman mukaan, jonka myötä yhden maan menestys välttämättä laskee toisen tuloksia taulukoissa.  Tutkija kuitenkin huomautti että Suomen tulokset ovat lähtökohtaisesti hyviä, sillä suomalainen koulutusjärjestelmä on monipuolinen ja perustuu kokeiden sijaan taiteille, luovuudelle ja leikille, toisin kuin suuressa osassa maailman maista.

Abrams on suomalaisen koulujärjestelmän pitkäaikainen ihailija ja tutkija, joka kuten Suomen New Yorkin pääkonsuli Jukka Pietikäinen kuvaili puheessaan ”ei ole tutustunut vain suomalaiseen koulutusjärjestelmään vaan myös suomalaiseen yhteiskuntaan”. Kysyimme Abramsilta mitä suomalaisten tulisi oppia amerikkalaisesta koulujärjestelmästä ja vastaus oli selkeä. ”Voitte oppia mitä ei tule tehdä. Suomi ei halua seurata Amerikan mallia”.

Laura Lotta Abrams, Samuel E. Abrams ja pääkonsuli Jukka Pietikäinen

Korkeakoulutuksen suhteen Suomella olisi Abramsin mukaan kuitenkin paljon opittavaa Amerikasta, erityisesti yliopistojen sisäänpääsyjärjestelmien suhteen. Suomessa hakija voi tyypillisesti hakea vain yhteen tietyn alan yliopistoon (esim. lääketieteellinen ja oikeustieteellinen). Opiskelijoiden nykyään liikkuessa paikkakunnalta toiselle opiskelemaan, tulisi yliopistojen Abramsin mielestä kehittää yhtenäinen toimintatapa saman alan ohjelmiin hakemiseksi.

 Hyödyt olisivat tutkijan mukaan merkittävät; hakijoiden ei tarvitsi arpoa ja taktikoida hakupaikkojensa suhteen, monet hakijat pääsisivät sisään opinahjoihin nopeammin kuin nykyään ja suomalainen talous hyötyisi siitä että nuoret siirtyisivät nopeammin työelämään. Yliopistot hyötyisivät laajemmasta hakijamassasta ja Suomi ei menettäisi opiskelijoita muihin EU-maihin, joiden yliopistoissa on joustavammat sisäänpääsykäytännöt.

Abrams lisäsi että Suomen hallitus onnistui 70-luvulla saamaan yli 300 kuntaa toteuttamaan yhteisen 9-vuotisen peruskoulujärjestelmän. Valtion, joka on yliopistojen päärahoittaja, tulisi Abramsin mielestä myös tässä tapauksessa käyttää valtaansa ja saada yliopistot yhdenmukaistamaan sisäänpääsykäytäntönsä. Tiedekunnat ja korkeakoulut menettäisivät osan autonomiastaan mutta viime kädessä kaikki hyötyisivät. 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 28.7.2014


© Suomen suurlähetystö ja pääkonsulaatit: Washington, New York ja Los Angeles
 | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot