Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomi - maa joka maksoi velkansa - Suomen suurlähetystö, Washington - Suomen pääkonsulaatit, New York ja Los Angeles : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Washington, D.C.
SUOMEN PÄÄKONSULAATIT, New York ja Los Angeles

  • Embassy of Finland, Washington
    Puh. +1-202-298 5800, sanomat.was@formin.fi
  • Consulate General of Finland, New York
    Puh. +1-212-750 4400, sanomat.nyc@formin.fi
  • Consulate General of Finland, Los Angeles
    Puh. +1-310-203 9903, sanomat.los@formin.fi
  • Yhteystiedot
English | Suomi | Svenska | Español |  |  |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.5.2006

Suomi - maa joka maksoi velkansa

Nyky-Suomi tunnetaan maailmalla kilpailukyvystä ja innovaatioista. Näin ei ollut vielä 1930-luvulla, jolloin Suomi oli parhaiten tunnettu velanmaksustaan Yhdysvalloille.


Suomen Pankin toimisto 1930-luvulla. Kuva: Suomen Pankki.

Nyky-Suomella ei juuri ole tarvetta maineennostatukselle maailmalla. Viiden miljoonan asukkaan maa tunnetaan kilpailukyvystä, innovaatioista, vähäisestä korruptiosta ja koululaitoksesta. Nokian matkapuhelimet ja Marimekon rohkeat kuosit ovat levinneet kaikkialle. Suomalaiset, kuten arkkitehti ja suunnittelija Alvar Aalto sekä kirjailija Tove Jansson, jonka Muumi-tarinat on käännetty jo yli 30 kielelle, ovat jättäneet pysyvän jälkensä.

Aina asiat eivät kuitenkaan olleet yhtä hyvin. Itsenäisyytensä alkutaipaleella Suomi oli heikosti tunnettu maa, jota vielä rasitti Yhdysvalloilta 1918-1920 akuuttia sodanjälkeistä ruokapulaa helpottamaan otettu laina.

Yhdysvaltain kanssa solmittu lainasopimus edellytti, että Suomi maksaa reilun kahdeksan miljoonan dollarin velkansa 3 prosentin korolla ensimmäisten kymmenen vuoden ajalta ja 3,5 prosentin korolla sen jälkeen 62 vuoden pituisena ajanjaksona. Suomi ei suinkaan ollut sodan jälkeen yksin lainanottajana, vaan Yhdysvallat neuvotteli vuonna 1922 yli 11,5 miljardin dollarin lainasopimukset viidentoista Euroopan maan kanssa.


Pilapiirros Philadelphia Public Ledgerissä. Kuva: Suomen Pankki.

Suomi oli kuitenkin ainoa, joka näki tilaisuuden korjata huonon lainanottajan imagoaan julkisuustempauksella. Se oli lopulta ainoa maa, joka maksoi velkansa kokonaisuudessaan takaisin Yhdysvalloille. Vuonna 1931 maailmantalouden painiessa laman kourissa, Yhdysvallat myönsi vuoden mittaisen lykkäyksen kaikille kansainvälisille lainoille. Lainanottajamaat, Suomi ainoana poikkeuksena, käsittivät lykkäyksen velkojen anteeksiantona. Vuonna 1933 enää kuusi maata suoritti näennäisiä osia velanmaksuistaan, ja seuraavana vuonna Suomi oli jo ainoa maa, joka jatkoi velan- ja koronmaksuaan täytenä. Se ansaitsi Suomelle erityisaseman.

3000 kirjoitusta pienestä Pohjolan maasta

Suomen toiveet maineen parantamisesta täyttyivätkin yli odotusten. Vuosien 1933 ja 1936 välillä Yhdysvaltain talousongelmat alkoivat aiheuttaa yleistä tyytymättömyyttä kansainvälisten lainanmaksujen laiminlyöntejä kohtaan, ja amerikkalaislehdet julkaisivat lähes 3000 kirjoitusta, joissa hehkutettiin Suomen uskollista takaisinmaksua. Suomi kuvattiin yleisesti pienenä pohjoisena maana, joka antaa vaikka paidan päältään, kun sen rikkaammat naapurit jättävät velkansa maksamatta.

Suomen johto oli tuolloin varsin tietoinen lainanmaksun julkisuusarvosta. Joulukuussa 1934 silloinen Suomen Pankin pääjohtaja, myöhemmin sodanaikainen presidentti Risto Ryti, kommentoi laajasti lainatussa haastattelussa, ettei Suomi voinut tehdä muuta kuin maksaa velkansa kokonaisuudessaan: "Tämä on vain luonnollista. Me allekirjoitimme sopimuksen. Me lupasimme maksaa. Se on ainoa rehellinen tapa toimia."


Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi 1952.

Suomi jatkoikin säännöllisten maksujen suorittamista aina 1940-luvulle asti, jolloin lainalle myönnettiin uusi lykkäys toisen maailmansodan vuoksi. Silloin Yhdysvaltain ja Suomen viranomaiset myös sopivat, että jatkossa maksut käytettäisiin Suomen hyödyksi. Vuonna 1949 Yhdysvaltain kongressi säätikin lain, joka salli maksuerien käytön suomalaisten tutkijoiden matkojen rahoittamiseen sekä yhdysvaltalaisen tieteellisen kirjallisuuden ja teknisten laitteiden hankkimiseen Suomen korkeakoulujen käyttöön. Suomen viimeinen velkaerä vuonna 1976 muodosti Suomi-Yhdysvallat -koulutusrahaston.

Historian toistoa

Suomi oli myös toisen maailmansodan jälkeen tunnollinen maksaja. Vaikka Yhdysvallat yrittikin suostutella Neuvostoliiton johtoa luopumaan sotakorvausten vaatimisesta, Suomelta vaadittiin lopulta 300 miljoonan dollarin arvosta tavaroita − noin seitsemän prosenttia kansantulosta. Suomi kuitenkin maksoi korvaukset kokonaisuudessaan jo 1950-luvun alkuvuosina. Viimeinen osasuoritus, kuunarilaiva Zarja purjehti Turun satamasta kohti Neuvostoliittoa 18. syyskuuta 1952.

Juuri vuosi 1952, jolloin Helsinki isännöi kesäolympialaisia ja Suomen kaunein Armi Kuusela valittiin myös Miss Universumiksi, näyttääkin asettaneen Suomen menestykselle erittäin korkean riman, jota ylittämällä maa jatkaa edelleen kansainvälistä voittokulkuaan.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.5.2006


© Suomen suurlähetystö ja pääkonsulaatit: Washington, New York ja Los Angeles
 | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot