|
|||||||||
Historia Suurlähetystön pitkä taival nykyiselle paikalleenSuomen suurlähetystö ei ole aina ollut Massachusetts Avenuella. Kun
aloitin työt suurlähetystön palveluksessa vuonna 1971, osoitteena oli 1900
Kahdeskymmenesneljäskatu. Se oli hienoa, hiljaista asuinaluetta. Suomi osti rakennuksen
Ruotsilta. Henkilökuntaa oli alle puolet nykyisestä 55 hengen vahvuudesta. Pääoven luona aulassa oli sohvanurkkaus, jota henkilökunta käytti kahvihuoneena. Näin jälkikäteen ajateltuna salonkimme tuntuu vaatimattomalta, mutta vastatulleelle se oli tarpeeksi elegantti. Kolmikerroksisen talon keskellä oli suuri kierreportaikko. Se oli kätevä yhteydenpidon väline. Riitti että huusi asiansa kuuluvasti. Yhdessä vaiheessa sain toimistokseni vanhan kylpyhuoneen. Pidin siitä kovasti, ja olin ylpeä omasta työhuoneesta. Missään lähialueella ei ollut kauppoja, joten kävimme usein työporukalla ravintolassa lounaalla. Vieraita lähetystössä ei juuri käynyt, ellei passinanojia ja suurlähettilään tapaamisia lasketa. Ei siellä olisi ollut mitään näytettävääkään kuten suomalaista taidetta tai huonekaluja. Tämä muuttui vuonna 1979, kun muutimme 3216 New Mexico Avenuelle, Unkarin kulttuurikeskukselta ostettuun taloon. Henkilökunnan määrä oli kasvanut sen verran, että tämä tilava siirtomaatyylinen rakennus toimi entistä paremmin. Jo sisäänkäynti oli komea: leveät portaat johtivat kaksoisoville, joka taas johti aulaan ja sen yhteydessä olleeseen suureen kokoushuoneeseen. Koko henkilökunnan väki mahtui sen kahdeksikonmuotoisen pöydän ääreen. Eteisaulassa oli tauluja. Finnspark piti joulumyyjäisensä lähetystön tiloissa, vaikka siihen puuhaan talo taisi olla liian pieni. Muistan, kuinka muutamana vuonna ihmiset hytisivät kadulla pitkässä jonossa odotellen pääsyä kahvimukin tai glögilasin ääreen. Tässä paikassa ei ollut pulaa kaupoista ja ravintoloista, sillä Foxhall Mall oli kadun toisella puolella. Mutta tilasta tuli jälleen ongelma. Rakennusta ei ollut suunniteltu suurlähetystöksi, eikä toimistoja lukuisten remonttienkaan jälkeen ollut tarpeeksi kasvavalle henkilökunnalle. Toinen ongelma oli säilytystilan puute. Minun oli kirjaimellisesti kontattava portaikon alle, kun tarvitsin tiedotusmateriaalia. Muutto nykyiseen rakennukseenMuutosta ehdittiin huhuta vuosikausia ennen kuin todella siirryimme parin kilometrin päähän. Uusi kanslia oli todellinen onnenpotku. Ulkoministeriö, suurlähettiläs ja nokkela suomalainen kiinteistönvälittäjä toimivat nopeasti ja hallitusti, ja Suomen onnistui saada maineikas sijainti Massachusetts Avenuelta niin sanotun Embassy Rown varrelta. Tontti oli upea, eikä suunnitteluun olisi voitu valita parempia arkkitehtejä kuin Markku Komonen ja Mikko Heikkinen. Nyt meillä on monikäyttöinen Suomi-sali, kaksi kerrosta valoisia toimistoja, saunaosasto, oma autotalli ja kaunis terassi luonnon helmassa. Ja kävelymatka Washingtonin vanhaan kaupunkiin Georgetowniin. Lähes kymmenen vuotta on kulunut, ja Suomen suurlähetystö on yhä yksi kiinnostavimmista arkkitehtonisista luomuksista Washington, DC:ssä. Enpä olisi vuonna 1971 uskonut! PR-vastaava Marja Guercin, vuodet 1971-2003
| |||||||||