Arkkitehdit

Mikko Heikkinen

Suomalaiset arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen perustivat toimistonsa vuonna 1974 ja olivat ensimmäisiä arkkitehteja, joiden suunnitteluun vaikutti vahvasti Alvar Aalto. He imivät vaikutteita mestarilta, mutta säilyttivät kuitenkin autonomian työssään.

Heikkiselle ja Komoselle tyypillinen eleganssi, koruttomuus ja läpinäkyvyys tulevat esiin Washingtonin suurlähetystörakennuksessa sekä heidän viimeisimmässä suunnitelmassaan Australian Sydneyn nykytaiteenmuseoksi.

"Meidän oli vaikea hillitä itseämme", muistelee Komonen, kun heiltä pyydettiin toteuttamiskelpoinen suunnitelma Washington DC:hen. Sanomattakin on selvää, että arkkitehdit pakkasivat heti laukkunsa ja suuntasivat kohti Yhdysvaltain pääkaupunkia.

Markku Komonen

Suomi oli jo kolme pitkää vuotta etsinyt sopivaa paikkaa uudelle lähetystörakennukselle. Kun sopiva pala maata vihdoin löytyi, aikaa ei hukattu hetkeäkään. "Suomalaiset nappasivat Thompsonin talon vuorokaudessa siitä, kun sitä heille tarjottiin", muistelee kiinteistövälittäjä Cathie Gill Washington Postissa vuonna 1991.

Löytö oli 1950-luvulla rakennettu suuri tiilinen kartano. Talon omisti teksasilainen demokraatti ja kongressin jäsen, Clark W. Thompson ja hänen seurapiirivaimonsa Libbie. Taloa kutsuttiinkin oivallisesti Teksasin suurlähetystöksi sen sijaitessa lähellä Yhdysvaltain varapresidentin taloa. Thompsonilla ja aikalaisellaan, myös teksasilaisella Lyndon B. Johnsonilla oli tunnetusti lämpimät välit keskenään. Talo sijaitsi aivan Rock Creek Puiston reunalla, naapureinaan Vatikaanin ja Norjan suurlähetystöt.

Vapaata ideointia ja käytännöllistä suunnittelua

"Oivalsimme heti, että paikka on loistava ja osa laajenevaa vihreää vyöhykettä", Heikkinen sanoo. "Tontti ei ollut suuri, ja arvelimme, että meidän olisi hankala toteuttaa alkuperäisiä suunnitelmiamme. Muutaman ankaran työviikon jälkeen saimme kehitettyä toteutuskelpoisen suunnitelman. Suosituksemme oli, ostakaa tontti".

Kartano purettiin ja suurlähetystön rakentaminen sai alkunsa. Arkkitehdit saivat ideoida vapaasti, mutta rakennuksen odotettiin olevan myös käytännöllinen. "Asiakas eli rakennuksen tuleva käyttäjä halusi varmistaa, että talosta todella tulee käytännöllinen. Toisaalta asiakas ei halunnut rajoittaa meidän omia näkemyksiämme" kertoo Komonen.

Heikkiseltä ja Komoselta on usein kysytty, mikä on heidän lempipaikkansa rakennuksessa. Kysymys, johon heidän on helppo vastata: "Kyllä se varmasti on talon sisäänkäynti ja kävely portaita alas Suomi-saliin, jolloin siirrytään ikään kuin jyrkänteen reunalle", Heikkinen kuvailee.

Kysymykseen, tekisivätkö he tänään toisin, vastaus on: "Et voi astua samaan virtaan kahdesti. Talosta tulisi nyt varmasti erilainen", Heikkinen sanoo. "Mutta en osaa sanoa millainen".

Arkkitehdeistä sanottua:

"Arkkitehtien Mikko Heikkisen ja Markku Komosen juuret ovat tiukasti suomalaisessa ja kansainvälisessä modernismissa. Heidän arkkitehtuurinsa pyrkii enemmin sulautumaan kuin poissulkemaan ja korostamaan heille tärkeitä asioita ulkoiset seikat unohtaen. Heidän lähtökohtansa on minimalistinen muovaaminen ja käytännöllinen kansankielinen arkkitehtuuri, jonka perustana ovat ihmiskunnan arkaaiset symbolit sekä kosmisen geometrian mysteerit ja aika."

– Juhani Pallasmaa, professori

"Helsinkiläiset arkkitehdit Heikkinen ja Komonen kuuluvat sukupolveen, joka kulkee suurien suomalaisten modernistien, kuten Alvar Aallon, Eliel Saarisen, Reima ja Raili Pietilän, Aulis Blomstedtin sekä Aarno Ruusuvuoren jalanjäljissä. Arkkitehdeille ominaiset kokoonpanot ja materiaalit
– geometriset muodot, metallin pinnoitteet, teolliset materiaalit, jännitetyt purjeet, kirkkaat ja värilliset lasit - ovat yhteydessä heidän esteettisen minimalistiseen filosofiaansa ja ympäristötaiteeseen.

Komonen ja Heikkinen tietävät milloin olla hiljaa saadakseen sanomansa läpi."

– William Morgan, arkkitehtuurin professori
Roger Williams University 

Heikkisen ja Komosen suunnittelemia rakennuksia.

Sivun alkuun

Päivitetty 17.9.2004

Tietoa verkkopalvelusta © 2003 Suomen suurlähetystö, Washington D.C.